Gnostilaisuus
Yleisesti gnostilaisuudesta
Gnostilaisuus syntyi 100-200 - luvuilla Välimeren alueella. Samat opit vaikuttavat yhä tänään, myös Suomessa. Gnostilaisuuden perusta on gnosis, tieto olemassaolosta sen syvemmässä merkityksessä. Tämä tieto voidaan hankkia ja saavuttaa omakohtaisen kokemuksen ja ymmärryksen kautta. Gnostilaisuus ei ole yksittäinen oppi, vaan monipuolinen uskomusten kirjo, joka korostaa esoteerista tietoa (gnosis) tienä hengelliseen valaistumiseen.
Antiikin gnostilaiset
Antiikissa jumalat käsitettiin oikukkaina. Pitääkseen jumalat tyytyväisinä, ihmisen piti palvoa heitä ja rakentaa heille temppeleitä. Lait ja asetukset asetettiin edustamaan jumalien tahtoa. Tämän tahdon uhmaaminen oli röyhkeää uhmakkuutta. Sitä kutsuttiin termillä ”hybris”, joka oli myös yleinen nimike erilaisille rikoksille.
Ihmisten erilaisten ongelmien katsottiin johtuvan hybriksestä, niskoittelusta jumalien tahtoa vastaan. Jos yksilö syyllistyi hybrikseen, jumalien viha rankaisi - ei vain tätä ihmistä - vaan myös hänen edustamaansa kaupunkia ja maata. Jumalien vihaa ilmensivät erilaiset luonnonilmiöt, nälänhädät, kulkutaudit ja sodat.
Gnostilaiset kyseenalaistivat tämän. Heidän mielestään ihmisen kärsimyksiin oli syynä jokin muu kuin hybris tai synti. He kärsivät Rooman armeijan brutaalista kolonisaatiosta, köyhyydestä, verotuksesta, ja taudeista, joihin ei ollut parannuskeinoja. He ajattelivat, että tämä ei voi olla meidän omaa syytämme. Gnostilaiset halusivat paremman metafyysisen selityksen, johon nojata. He ajattelivat, että se saattaisi helpottaa heidän oloaan.
Maallinen selitys
Kaiketi jotkut antiikin ihmiset ovat käyttäneet otaksuttua jumalien tahtoa välineenä kontrolloida muita ihmisiä. Miksi gnostilaiset eivät olisi tehneet samoin? Ongelma kaikissa uskonnollisissa tai esoteerisissa väitteissä on sama: mistä nämä ihmiset ovat tietonsa saaneet?
Tämä pätee nykyäänkin. Esimerkiksi vapaa-ajattelija David Icke saa melko hämmentäviäkin visioita päähänsä, ja siirtää ne sitten tyynesti musteena paperille. Näkemyksiään hän linjaa faktuaalisena maailmanselityksenä.
Tutkittaessa erilaisia väittämiä, on lähdettävä siitä, mikä on todennäköistä. Jos se näyttää sialta, kuulostaa sialta, ja maistuu sialta, voidaan sen olettaa olevan sika, eikä mikään muu. Occamin partaveitsi palastelee tämän sian. Enempää sen olemusta ei ole tarve analysoida. Sitä ei tarvi suolistaa tai jöngloorata sen sisäelimillä.
Ihmisten maailman valtauskonto on satanismi. Lähes kaikki ihmiset ovat satanisteja. Sama pätee niihin korkeammissa ulottuvuuksissa vaikuttaviin olentoihin, jotka ottavat osaa ihmisten maailman kontrolloimiseen. Näin ollen kaikki mitä esitetään, pitää vetää satanistisen filtterin läpi. Olivatko gnostilaiset satanisteja? Luultavasti.
Historiaa tutkiessa olisi tärkeä tietää, miten yleistä satanismi on ollut kunakin aikana? Oliko niin, että antiikissa satanisteja oli vähemmän kuin nykypäivänä? Tarkoitan isoa kuvaa, muutamalla prosenttiyksiköllä ei ole väliä. Laamannina minun on hankala saada tietoa asiasta.
Toinen tärkeä kysymys koskee ns. kerho-toimintaa: Oliko ihmis-satanistien maallinen valtarakennelma ”kerho” antiikissa yhtä organisoitunut kuin nykyään? Onhan niin, että nykypäivänä kaikki tärkeä menee kerhon kautta. Satanismissa joku yksittäinen ihminen voi olla arvaamattoman vahva, mutta yleensä sellaisetkin tiedetään, ja heidät vedetään kerho-toimintaan mukaan.
Näin ollen, maallinen selitys gnostilaisuuteen on se, että muinaiset gnostilaiset eivät pärjänneet satanismin saralla ja yrittivät löytää kilpailuetua hyödyntämällä esoteriaa jollain uudella tavalla. En osaa sanoa, onnistuivatko he tässä. Joka tapauksessa he väittivät olevansa henkisesti erityisen virittyneitä salaiselle tiedolle, gnosikselle. Tätä tietoa ei voitu aivan tarkasti määritellä, joten se keksittiin yhdistelemällä vanhaa ja uutta. Haluttiin tehdä pesäero kristinuskoon ja juutalaisuuteen, luoda oma juttu. Mukana oli siis myös tarvetta pönkittää omaa itsetuntoa. Tai ehkä gnostilaiset vain haaveilivat siitä, että heitä ei masentaisi niin paljon. On kuitenkin sanottava, että gnostilaisuus ei ole humpuukia. Erityisesti kuoleman jälkeistä välitilaa koskevat ajatukset ovat kiinnostavia ja tuoreita yhä tänään.
Demiurgi
Gnostilaisuudella on perusta platonismissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Gnostilaiset kuitenkin käsittivät Vanhan testamentin Jumalan demiurgiksi, luojajumalaksi. Heille todellinen jumaluus oli jossain ylempänä. Demiurgi, jota kutsuttiin nimellä Jaldabaoth, oli vain materiaalisen maailman luoja. Ylimielinen ja säälimätön Jaldabaoth ei ollut hyväntahtoinen ihmisiä kohtaan ja vaati heitä palvomaan itseään.
Terminä demiurgi on alunperin Platonin käsialaa. Hän tarkoitti sillä hyväntahtoista käsityöläis-luojaa, joka loi materiaalisen maailman kaaoksesta, ja josta sen vuoksi tuli niin rosoinen. Gnostilainen demiurgi on erehtyvä, hänet on sellaiseksi ylempi jumala Sofia vahingossa luonut. Gnostilainen maailmanselitys voidaankin kiteyttää lyhyesti: shit happens. Jumalainen hahmo Sofia loi erehdyksissään Jaldabaothin, joka taas loi erehdyksissään materiaalisen maailman ja ihmisen. Siinä vain kävi niin.
Erehtyminen on inhimillistä, sanotaan. On vain loogista, että erehtyväisen ihmisen luoja on itsekin sellainen. Näin ollen myös kaikki oliot siinä välissä ovat kovin erehtyväisiä. Gnostilaisen demiurgin suurin ongelma ei silti ole virhealttius, vaan se, että hän luulee olevansa ylin ja ainoa jumala. Hän ei ymmärrä, että hänenkin yläpuolellaan on jotain. Se tekee demiurgista ylimielisen, mikä kanavoituu erilaisin tavoin hänen omia luomuksiaan kohtaan.
Gnostilaisen uskon mukaan siis ylempi jumalolento, Sofia, loi Jaldabaothin. Luomus ei kuitenkaan vastannut täydellisyyttä, vaan oli vajavainen ja epätäydellinen. Tämän vuoksi Sofia karkotti Jaldabaothin pois Pleromasta, gnostilaisten taivaallisesta täyteydestä. Jaldabaoth puolestaan loi materiaalisen maailman, jonka osa ihmiset ovat - mutta tämäkin maailma oli epätäydellinen. Sitten Jaldabaoth loi archonit, materiaalisen maailman vanginvartijat.
Pettyneenä luomukseensa Jaldabaoth hylkäsi ihmiset ja jätti heidät archonien armoille. Näin ihmisistä tuli näiden loisten hyödykkeitä. Archonit ylläpitävät karmista kiertokulkua, jossa ihminen syntyy, kärsii ja kuolee – ja syntyy jälleen, unohtaen edellisen elämänsä. Tämä jatkuva kierre toimii archonien hyödyksi: ne ravitsevat itseään ihmisten pelosta, tuskasta ja harhasta.
Gnostilainen pelastus tarkoittaa tietoista heräämistä ja vapautumista – pois tästä harhamaailmasta, takaisin alkuperäiseen, puhtaaseen täyteyteen. Gnostilaisuudessa ihmiselämää ei pidetä siunauksena vaan rangaistuksena.
Ulos materiaalisesta maailmasta
Gnostilaisuudessa kuolema on ihmiselle mahdollisuus päästä täältä pois, mutta silloin pitää tietää miten toimia. Kuolemassa ihminen joutuu välitilaan. Hän näkee tunnelin perällä kirkkaan valon, joka loistaa oviaukosta. Siellä on hahmo, joka kehottaa tulemaan luokseen. Hahmon lämmin ääni saattaa kuulua jollekin, jonka hän on elämässään tuntenut: Äiti, isä tai ystävä. Tuntuu hyvältä ja oikealta suunnata sitä kohti.
Näitä ovia voi olla enemmänkin. Ne kaikki ovat vain archonien juoni saada ihminen syntymään uudelleen samaan maailmaan, josta hän juuri poistui. Houkuttelevat valot ja äänet pitäisi osata kiertää ja mennä pitemmälle. Sieltä jostain löytyy portti, jota pitkin pääsee ulos, kohti Pleromaa, joka ei ole niinkään fyysinen paikka kuin henkinen tila - tietoisuuden ja ykseyden täyteys.
Gnostilaisen ihmisen koko elämä valmistaa häntä kuoleman hetkeen. Silloin on oltava valmis. Tätä varten opiskellaan, meditoidaan ja kehitetään henkistä kurinalaisuutta. Myös kehoa vaalitaan - syödään terveellisesti ja vältellään paheita - jotta mieli olisi tarpeeksi vahva kohtaamaan archonien testi, joka ei ole helppo.
Jos ihminen ei suostu palaamaan jälleensyntymän kiertoon, välitila voi nopeasti muuttua henkisen ja fyysisen tuskan näyttämöksi. Archonit ovat taitavia harhaanjohtajia. Ne käyttävät kiristystä tai houkuttelua saadakseen ihminen palaamaan aineelliseen maailmaan. Gnostilaisessa ajattelussa ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto, ja sen varassa hän voi - ainakin periaatteessa - tehdä lopullisen päätöksensä.
Gnostilainen ylösnousemus on kuin satanistin unelma: voit elää miten haluat ja silti paeta tästä maailmasta ehjin nahoin - kunhan olet tarpeeksi valveutunut. Gnostilaiset suhtautuivatkin syntiin ja karman lakiin gnostilaiset varsin suhteellisesti. Heidän mukaansa näin saastaisessa maailmassa on miltei mahdoton elää täysin puhtaasti. Synti kuuluu tämän maailman luonteeseen, eivätkä ihmiset ole siitä suoranaisesti vastuussa. Archonit vain syöttävät ihmisille ajatuksen siitä, että he ovat velkaa, ja että heidän on synnyttävä uudelleen hyvittääkseen menneet rikkomuksensa. Tai vaihtoehtoisesti, että tulevassa elämässä kaikki on paremmin.
Uskovaiset
Uskovainen jättää kohtalonsa Jumalan armon varaan. Hän katuu ja anoo syntejään anteeksi. Hän luulee ojentavansa sielunsa rakastavalle Jumalalle, mutta tosiasiassa hän saattaa luovuttaa sen jonkun tuntemattoman käsiin, joka on ehkä jotain aivan muuta kuin hän kuvittelee. Gnostilaisessa katsannossa tuo taho ei ole taivaallinen Isä, vaan archonit.
Mutta kuinka on mahdollista, että uskova kokee sisäistä tyyneyttä? Mistä kumpuaa se autuas varmuus, joka monelle on niin todellinen? Onko se todellista mielenrauhaa, vai psyykkausta? Onko kyseessä aidosti pyhä kokemus, vai vaihtokauppa, jossa ihminen myy sielunsa saadakseen lämpimän mielen?
Ehkä todella on niin, että uskovainen käyttää vapaata tahtoaan tietämättään itseään vastaan. Hän antaa sielunsa Jumalan enkelinä esiintyvälle archonille, joka sitten piinaa tätä ihmistä loputtomiin. Aina on lisää "hyvitettävää". Jos sitä ei muuten löydy, ihminen ohjataan syntien ääreen ja annetaan pelkkiä huonoja vaihtoehtoja, joista valita. Kärsimys valehdellaan hyveeksi ja normiksi. Joka kerää tuosta kärsimyksestä hyödyn.
Uskovaisen autuas mieli on ehkä tulosta vastuuvapaudesta. Eksistentiaalinen kärsimys loistaa poissaolollaan, kun antaa kohtalonsa muiden käsiin. On toisaalta myönnettävä, että ei se niin yksinkertaista ole. Sitä joko kärsii tai sitten ei. Ei voi samaan aikaan kärsiä ja olla onnellinen. Ellei sitten kyseessä ole samanlainen käytäntö kuin energiaparantajana toimivan örkin kohdalla: Hoidon aluksi örkki imee ihmisestä energiaa pois ja lopuksi antaa osan siitä takaisin. Näin ihminen rauhoittuu ja kokee myös voimaantuvansa. Ehkä uskovainen kärsii, mutta häntä ei paina huoli. Kun taas ateistilla on molemmat, kärsimys ja huoli.
Jeesus ja ristiinnaulitseminen
Gnostilaisille Jeesus ja Kristus olivat kaksi eri asiaa. Jeesus oli ihminen ja Kristus henki. Ristiinnaulitsemisen he ymmärsivät symbolina tai jopa valheena. On esitetty, että Jeesusta ei edes ristiinnaulittu, vaan ristillä roikkui Simon Kyreneläinen, ristin poikkipuun Golgatalle kantanut mies. Tai ehkä Kristuksen henki nousi Jeesuksesta, ja jäljelle jäi ihmisen keho. Väkisinkin tulee mieleen, että oliko Jeesus örkki?
Itse näen ristiinnaulitsemisen symbolina laamanniudelle. Laamannit ristiinnaulitaan, jotta he hyvittäisivät normaalien ihmisten synnit. Syntejä ei tietenkään kirjaimellisesti hyvitetä, vaan koko asia on kiertoilmaus sille, että normaalit satanistit saavat elää rauhassa.
Jeesus tiedetään historialliseksi hahmoksi. On myös tiedossa, että hän ei muistuttanut Pantokratoria tai Cesare Borgiaa, vaan oli ulkonäöltään tumma arabi. Hän oli provosoiva hahmo, joka herätti närkästystä aikalaisissaan. Itseäni kiinnostaa, oliko hän laamanni? Oliko tuohon aikaan jo tapana jaotella ihmiset kahteen ryhmään: niihin jotka kuuluvat, ja niihin jotka eivät kuulu? Ehkä jako oli olemassa, mutta se ei ollut samanlainen kuin nykyään. Saatettiin pitää jotain yksittäisiä vähämielisiä, joita sitten koko yhteisö piinasi. Ja ehkä vammaisista tehtiin saatanallisia uhrilampaita.
Joka tapauksessa uskovainen saatananpalvoja on hyvin vanha käsite. Kristillinen kirkko on 300-luvulta lähtien tehnyt yhteistyötä erilaisten valtiollisten tahojen kanssa. Kristinuskosta tuli nopeasti tapa kontrolloida ja verottaa ihmisiä. Tätä nykyä tämä käytäntö on poistumassa. Kun ihmisiä ei enää aivopestä pienestä pitäen kristillisiksi, ei heistä sellaisia enää aikuisinakaan saada. Eivätkä Maassa laajalle levinneet örkit ainakaan kuuluisi kirkkoon. Se ei heitä tietenkään estä käyttämästä kristinuskoa tai islamia erilaisiin tarkoituksiinsa.
Yhteenvetoa
Gnostilaisilla oli teoria jumalallisesta ominaisuudesta, jota demiurgissa tai ainakaan archoneissa ei ole. Tämän vuoksi ne ovat ihmisille kateellisia. Jumalhahmo Sofia lisäsi ihmiseen tämän salaperäisen ylimaallisen kipinän, mutta materiaalisessa maailmassa ihmisen on vaikea kehittyä henkisesti. Ihmisen pitäisi kuitenkin opetella hallitsemaan itseään ja tavoitella kirkasta mieltä. Pitää ottaa vastuu itsestään ja yrittää päästä täältä pois. Pelastaa itsensä, eikä odottaa, että joku muu tarjoaisi auttavaa kättä.
Tullaan taas kysymykseen siitä, olivatko gnostilaiset satanisteja? Satanismissa ihminen ei voi luottaa kehenkään. Ei ihmiseen tai ylimaalliseen. Ei edes itseensä, koska jokainen on altis mielen manipulaatiolle. On silti arvokkaampaa ottaa kohtalo omiin käsiinsä, kuin heittäytyä jonkun toisen hyysättäväksi. Se on arvokkaampaa ja sillä saa parempia tuloksia. Gnostilaisuutta on tuntea oma vastuunsa elämästään. Hierarkinen jumaluus on jotain, mikä ei ole läsnä täällä materiaalisessa maailmassa. Täällä on vain satanistinen valtarakennelma: kerho. Sillä hallitaan maailmaa ja sen kautta johdetaan myös eri uskontoja.
Gnostilaisuudessa kristillisestä ylösnousemuksesta tehtiin palkinto, jonka voi saavuttaa toimimalla määrätietoisesti ja oikein kuoleman jälkeisessä välitilassa. Ei voida kuitenkaan olettaa, että gnostilainen Pleroma olisi autuaallista hedelmien syömistä kedolla maaten. Onhan elämä on joka paikassa hankalaa. Tuskin kuitenkaan Pleromassa yhtä masentavaa kuin täällä maan päällä.
Kehittymisen vaikeus
Gnostilaisen käsityksen mukaan maailmaa hallitsevat entiteetit tuhosivat ihmisen psyykeen ja asettivat tämän oravanpyörään. Ne loivat epäreilun lainsäädännön ja systeemin, joka alistaa kaiken alleen. Maailmaa ei voi kontrolloida, mutta siihen on pakko mukautua. Näin toimien syyllistyy syntiin, jota pitää katua. Tämä lisää kärsimystä. Ihmisen osa on kärsiä ja tuntea häpeää.
Pyrkiäkseen vapautumaan tästä gnostilaiset kehittivät rituaaleja ja harjoituksia, joiden kautta he saattoivat irrottautua sisäisistä traumoistaan. Tavoitteena oli parantaa psyyke sitä rappeuttavasta voimasta, joka sitoo ihmisen aineelliseen todellisuuteen ja hajottaa hänen sisäisen eheytensä.
Gnostilaisen ajattelun mukaan mielen parantaminen tapahtuu meditaation, tietoisen läsnäolon (nykytermein mindfulnessin) ja intohimoista vapaan, neutraalin elämänasenteen kautta. Ihmisen tulee irtautua haluista ja kiintymyksistä, jotka sitovat häntä aineeseen. Seksuaalinen pidättyväisyys on tärkeä osa tätä kurinalaisuutta. Lapsettomuutta, rehellisyyttä ja epäitsekästä hyväntekeväisyyttä pidetään sielua puhdistavina ja psyykettä eheyttävinä tekoina. Näiden kautta ihminen saattaa hiljalleen irrottautua archonien hallitsemasta maailmasta ja suuntautua kohti alkuperäistä, puhdasta olemustaan.
Ihmisenä kehittymisen kannalta isoin ongelma on unohduksen verho, jonka läpi ihminen joutuu ennen uudelleensyntymäänsä kulkemaan. Syntymä nollaa tietoisuuden. Tämän vuoksi henkiselle kasvulle on aikaa vain yksi elämä. Ymmärrys elämästä ja aineettomasta maailmasta voi alkaa kehittyä vasta teini-iässä, ja aikuinen ymmärrys tulee ajan kanssa. Tulevaisuuttaan moni ajattelee vasta vanhana, kun sitä ei ole enää juurikaan jäljellä.
Ihmisen tietämättömyys ja maailman likaisuus johtavat huonoihin valintoihin, irstauteen, ylimielisyyteen, ja ahneuteen. Se vaikeuttaa henkistä kehitystä. Virheiden tekeminen on liian helppoa. Niitä kuitenkin tulee ihmiselämässä. Lisäksi pienet virheet johtavat isompiin virheisiin. Toisaalta virheitä vältellen on vaikea oppia mitään.
Tehdyt synnit saattavat myös seurata perässä tuleviin inkarnaatioihin, sillä archonit painostavat ihmistä ottamaan ne omalle kontolleen ennen uutta syntymää. Saattavat ne jäädä taakaksi joka tapauksessa. Ihmisenä on hyvin hankala sanoa, miten tämä metafyysinen "karminen järjestelmä" toimii. Se voi silti olla periaatteeltaan hyvinkin yksinkertainen.
Archonit eivät itse tunne vastuuta toimistaan. Karma ei koske niitä. Archonit ovat ihmisen yläpuolella, mutta niiden ei ole mahdollista kehittyä kohti ylevämpiä olemisen muotoja. Tästä syystä ne ovat kateellisia ihmisille, ja haluavat säilyttää ihmiset materiaalisen maailman vankeina. Archonit eivät välttämättä ole erityisen älykkäitä. Niillä on vain tietynlainen asemapaikka, mikä tekee niistä erityisiä vallankäyttäjiä suhteessa ihmisiin.
Gnostilaisia uskomuksia
Gnostilaisilla oli geosentrinen maailmankuva ja erilaisia astrologisia uskomuksia, jotka kuulostavat nykyihmisen korvaan sepitteelliseltä koristelulta. He antoivat uusia selityksiä taivaankannen eri osille. He sanoivat, että asiat ovat aina olleet näin. Me vain olemme ensimmäiset, jotka ovat huomanneet, miten ne todella ovat.
Jotkut gnostilaiset uskoivat, että archoneita on planeettoja mukaillen seitsemän. Joidenkin mukaan niitä on kaksitoista, eläinradan merkkien mukaan. Myös gnostilainen ylösnousemuspolku liittyy astrologiaan. Heillä oli teoria taivaankappaleisiin liittyvistä astroporteista, joiden läpi ihminen on tippunut materiaaliseen maailmaan. Samojen porttien läpi pitää navigoida itsensä takaisin päin, saavuttaakseen Pleroman, alkuperäisen jumalallisen täyteyden tilan. En ole itse ehtinyt syventyä astrologiaan, mutta gnostilaisuudessa kosmologian ja mystiikan kietoutuminen yhteen on olennainen osa ihmisen sielullista matkaa.
Gnostilaisuus on aikojen saatossa jakautunut useiksi eri suuntauksiksi. En lähde erittelemään niitä. Yleisesti muinaiset gnostilaiset erottivat itsensä juutalaisista ja kristityistä, jotka palvoivat Jumalaa tai Jahvea. Gnostilaisuus perustuu kuitenkin juuri kahteen edellä mainittuun uskontoon, ja osa on ammennettu Platonilta.
Kristinuskossa on kolminaisuusoppi, mutta gnostilainen ajatus jumalan moninaisuudesta erotti oikean ja väärän jumalan. Vanhan testamentin Jumalan käsittäminen demiurgiksi oli gnostilaisten mielestä vain ilmeisen toteamista. Gnostilaisille todellinen jumaluus on Sofia ja tämän yläpuolella olevan jumaluudet, Aeonit.
Ihmisellä on taipumus ajatella, että jossain on joku jumala, joka on hyväntahtoinen. Näin gnostilaisetkin ajattelivat. He tulkitsivat Vanhan testamentin Jumalan ilkeäksi demiurgiksi. Oikea jumaluus asuu Pleromassa, mistä on materiaaliseen maailmaan pitkä matka. Ihmisten maailman pahuus ei johdu oikeasta jumalasta, koska oikea jumala ei ole luonut sitä.
Hahmojen ulkonäöstä
Erilaiset lait ja säännöt laitetaan jumalien käskyiksi, jotta kansa hyväksyisi ne helpommin. Ihminen on vertainen, mutta jumalia on pakko uskoa. Samoin joku voi sanoa, että jumala puhuu hänen kauttaan, jolloin hän toimii kanavana, eikä itseään korostaakseen. Jumalien suuhun on myös helppo laittaa kaikenlaista, koska ne eivät tule itseään puolustamaan tai korjaamaan sanomisiaan.
Näin on laita myös jumalien ulkonäön, joka voidaan kuvitella minkälaiseksi tahansa. On silti helpompi rakentaa jumalankuva jostain jo olemassa olevasta. Ehkä tästä syystä jumalien ja taruolentojen ulkonäkö on niin usein yhdistelmä kahta tai useampaa eläintä. Eläimistä saadaan myös symboliikka, joka tekee hahmosta syvällisemmän. Näin ulkonäöllä on oma merkityksessä, eikä se ole pelkkä visuaalinen elementti. Ehkä joskus muinoin on ajateltu, että eläinlajien yhdisteleminen yhdeksi olennoksi on jotenkin hienoa.
Yksi gnostilainen käsitys Jaldabaothista oli leijonapäinen kaksijalkainen mieshahmo. Hänet kuvattiin myös leijonapäiseksi hahmoksi, jolla on käärmeen vartalo. Saattaa olla, että jotkut jumalhahmot todella omaavat käärmemäisen vartalon. Niillä ei ole jalkoja kävelemiseen, mutta ei niiden luikerrellakaan tarvi, vaan ne leijuvat ilmojen halki. Jos ei tarvi kävellä, on ehkä kompaktimpaa, kun alavartalo on yhtenä pötkönä.
Vanhan testamentin Genesiksessä Jumala rankaisee käärmettä poistamalla tältä jalat. ”Sinun on madeltava vatsallasi”, hän sanoo käärmeelle, joka symboloi Saatanaa. Vai voisiko olla niin, että tällä viitataan johonkin toiseen voimakkaaseen olentoon? Joissain gnostilaisissa käsityksissä käärme teki omenan suhteen ihmiselle palveluksen, ja tämän vuoksi ylimielinen Jumala rankaisi molempia. Onko Jaldabaoth Genesiksen Jumala vai käärme?
Jalbabaothin leijonan ulkonäkö johdettiin melko varmasti Egyptin mytologiasta, johon kuuluvat kissapäiset jumaluudet. Muinaisessa Egyptissä kissat kesytettiin, ja niitä käytettiin suojelemassa viljavarastoja hiiriltä ja ihmisasumuksia käärmeiltä. Historiantutkijoiden mukaan kissojen palvonta johtuu juuri tästä. Se ei voi pitää paikkaansa. Onhan tiedossa, että kosmisen kissamainen Feline-laji todella on olemassa. Niiden sanotaan olevan kotoisin Lyyran tähdistöstä, ja ne ovat korkean älykkyyden omaavia olentoja.
Joissain teksteissä felinet kuvataan verenhimoisina petoina. Joissain taas lempeinä ja hyväntahtoisina, jopa leikkisinä olentoina. Ehkä ihmisten pariin rantautuminen oli näille "kissapedoille" jonkinlainen leikki. Feline-lajin edustajia saapui Lyyran tähdistöstä muinaiseen Egyptiin johtaakseen sen kansaa, ja heidän ulkonäkönsä päätyi paikallisen mytologian tarpeisiin.
Egyptiläisiä kissajumalia on ainakin kolme: Sekhmet, Bastet ja Mafdet. Egyptiläiset eivät ajatelleet, että jumalat ovat yksilöitä siinä kuin ihmiset. Siksi niiden nimillä ei ollut suurtakaan merkitystä. Tästä syystä jumalia oli myös helppo yhdistellä toisiinsa ilman teologisia ongelmia. Ehkä kaikki felinet olivat muinaisen egyptiläisen silmään saman näköisiä. Felineissä on tietenkin yksilöeroja, mutta egyptiläisille ne olivat kaikki yhtä ja samaa. Yhteen jumalhahmoon saatettiin liittää kymmeniä ominaisuuksia, joista osa ristiriidassa keskenään. Näistä hahmoista kuitenkin erotettiin aggressiivinen mieshahmo ja parantava naishahmo. Puhutaan dualistisuudesta. Ehkä se sitten oli sitä. Vanhan testamentin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja täten Jumala on ainakin minun mielessäni ihmisen näköinen. Näin ollen leijonapäinen Jaldabaoth on eri hahmo kuin Jumala.
Oliko Jaldabaoth feline? Sanoisin, että jos Jaldabaoth oli todellinen olento, silloin hän oli feline. Muuten koko juttua voi pitää sepitteenä, jolla irtisanouduttiin Raamatusta, mutta saatiin pidettyä Jumalan käsite, keksimällä se uudestaan.
Vai sittenkin örkki?
Professori Campbell Bonnerin kokoelmista löytyy jalokiveen veistetty kuva, joka esittää gnostilaisten käsitystä Jaldabaothista. Kuvassa tämä on leijonapäinen mies pukeutuneena Rooman armeijan sotilaan taisteluasuun. Hän kantaa valtikkaa tai sauvaa, kuin Egyptin kuninkaallinen. Toisessa kädessä on kori, kuin luomisen siementen kylvämistä varten.
Pitivätkö gnostilaiset todella demiurgiaan leijonapäisenä miehenä? Vai onko totuutta vääristelty matkan varrella örkkien toimesta? Erilaiset eläinaiheiset ihmishahmot kuvaavat nimittäin usein örkkejä, joita Maassa on ollut jo antiikin aikoina hyvinkin paljon. Gnostilaiset eivät siis välttämättä pitäneet Jaldabaothia leijonapäänä alkuunkaan. Jotkut heistä olivat vain kyenneet havaitsemaan, että Rooman armeijan monet sotilaat ja komentajat olivat örkkejä. Tiedetäänhän, että Rooman armeijaa johtivat örkit. Voidaankin sanoa örkeillä olleen vaikutusta siihen, että gnostilaiset kokivat heitä alistavat oliot eläimen ja ihmisen yhdistelmiksi. Oli leijonanpäätä, linnunpäätä, kalanpäätä ja niin edelleen. Tällaisia olentoja saattaa olla olemassa, mutta ainakin örkit muistuttavat usein jotain eläintä.
Sen enempää gnostilaiset eivät voineet archoneita reaalimaailmassa havaita, mutta siirsivät näkemäänsä eteenpäin teorioihinsa. He kaiketi ajattelivat, että myös archonit ovat eläinpäisiä olentoja. Lisäksi gnostikot uskoivat, että muinaisen Egyptin kuninkaat ja kuvernöörit, sekä roomalaiset valloittajat olivat saaneet "langenneilta enkeleiltä" mandaatin ja auktoriteetin hallita ihmisten maailmaa. Ehkä myös tällä tavoin selitettiin örkkeyttä, jota takuulla ilmeni sen ajan Egyptin ja Rooman hallitsevissa luokissa. Leijonanaamaista örkkiä en ole nähnyt, ehkä sellaista ei ole. Mutta leijona-symbolismi on muuten ollut vahvasti esillä mm. heraldiikassa ja vapaamuurarien kuvastossa.
Kreikkalainen kirkonmies Origen kirjoitti teoksen Contra Celsus, jossa hän arvioi gnostilaista Ophite Diagram - mallia filosofi Celsuksen suulla. Tälle oltiin näytetty gnostilaisen kirkon liturgisia initiaatio-käsikirjoja, joissa kerrotaan, miten tulokkaat (initiates) nousevat ylös archonien maailmaan. Joistakin tulee leijonia, koiria tai kotkia, joistakin härkiä, käärmeitä tai aaseja. Tässä on varmaankin sekoitettu örkiksi tuleminen. Joku on huijannut gnostilaisia luulemaan, että päästessään kuoleman jälkeen eteenpäin, ihmisistä tulee tällaisia eläinhahmoja. Herää kysymys, ovatko archonit niitä, jotka tarjoavat ihmiselle diiliä tulla örkiksi? Jokuhan sen tekee. On tätä örkki-diiliä minullekin tarjottu, ja silloin sanottiin, että sinun pitää luopua ihmiselämästä, eli kuolla. Mutta diilin tarjoaja oli kyllä ihminen, tai ainakin näytti ihmiseltä.
Itse en ymmärrä, miksi joku korkean älykkyyden laji näyttää eläimeltä? Eläimet ovat kuitenkin tyhmempiä kuin ihmiset. Mikä ihmeen paikka tämä Maa-planeetta oikein on, kun täkäläinen fauna muistuttaa järjestäen jotain kahdeksannen ulottuvuuden mega-entiteettejä ja muita avaruusolentoja? Ihmisten kulttuurissa yhä nykyäänkin vahvana elävä antropomorfismi juontaa juurensa ainakin örkkeihin, mutta kaiketi mukana on myös erilaisista humanoideista johdettua legendaa.
Vai voisiko olla niin, että jumaluudet ja demonit ovat ihmisen näköisiä? Tietenkin ne voivat ottaa erilaisia muotoja. Mutta tavallaan kävisi järkeen, jos kaikkein voimakkaimmat olennot näyttäisivät ihmisiltä. Hierarkiassa hieman alempana olevat saattaisivat sitten muistuttaa Maan eläinkunnan edustajia. Ja tämä pätisi ainakin meidän universumissamme.
Archoni-ufot
Archonit kuvattiin The Reality of the Rulers - tekstissä pedonkasvoisiksi, androgyyneiksi hahmoiksi. Moni itse kohtaamani humanoidi tai "ufo" täyttää archonin tunnusmerkit. Ne eivät näytä ihmisiltä, mutta eivät aivan hirviöiltäkään. Niillä on samanlainen ruuminrakenne kuin ihmisellä, mutta ihonväri on useimmiten sininen tai vihreä. Ne ovat ilkeitä olentoja, joilla on halveksuva katse. Niiden hymy ja nauru kielivät pahantahtoisuudesta. Ylimielisen euforinen ja hieman laiska olemus tuo mieleen narkomaanin. Tällainen ufo välttää katsekontaktia, ikään kuin se pelkäisi jotain.
Nämä archoni-ufot eivät käyttäydy kuten johtaja käyttäytyy, vaan toimeenpanijan tai viestintuojan tavoin. Niillä on virkamiesmäinen kuukausipalkka-asenne ja tabletti, mistä katsotaan tiedot. Tabletti helpottaa ufonkin elämää. Se on parempi kuin ulkomuisti. Tabletista voi näyttää konkreettisen kuvan tai tekstin, eikä tietoa tarvi siirtää telepaattisesti. Miksi joku kehittynyt olento haluaisi ulkopuolisia päänsä sisään? Mieli on yksityisaluetta.
En usko, että gnostilaiset archonit ovat, tai olisivat olleet, jokin tietty laji. Ne ovat symboli, joka edustaa kaikkia ihmisten maailman ympärillä häärääviä pahantahtoisia ja negatiivisuudesta voimansa saavia olentoja. Niitä voisi kutsua avaruusolennoiksi, alieneiksi tai extra terrestriaaleiksi. Itse kutsun niitä ufoiksi. Jotkut niistä ovat hankalampia kuin toiset. Useimmat eivät anna ihmisille paljoakaan arvoa.
Tätä nykyä tiedetään, että tällaisia ihmisen negatiivisia tuntemuksia hyödyntäviä olentoja on materiaalisen maailmamme ympärillä runsaasti. Maa-planeetta on näiden olioiden farmi, missä ihmisistä imetään pelon ja surun tuottamaa energiaa iloksi ja hyödyksi. Tällaisia ufoja on monenlaisia, mutta yksi esimerkki ovat reptilianit, joita asuu ainakin maanalaisissa tukikohdissa ja Kuussa, sekä lisäksi Maa-planeetan lähellä leijuvissa avaruusaluksissa. On vaikea sanoa, mitkä ufoista ovat hyviä ja mitkä pahoja? Ihmisen kannalta ne kaikki ovat harmillisia, sillä "yläkerrasta" ihmiset nähdään karjalaumana. Tätä laumaa hoidetaan kuten maatilan eläimiä. Ihmisten tunteilla ei ole ensisijaista merkitystä. Ihmiset lähinnä hyödyttävät ufoja eri tavoin.
Teologista pohdintaa
Jotkut gnostilaiset erittelevät ihmiset kolmeen ryhmään: Pneumaatikot pääsevät taivaaseen. Psyykikot eivät välttämättä pääse, mutta he valaistuvat maan päällä. Alinta kastia edustavat somaatikot eivät pääse mihinkään, eivätkä valaistu. Tällainen poissulkevuus on hieman masentavaa. Ikään kuin oma viiteryhmä olisi arvokkaampi kuin muut ihmiset. Vain omat tutkimukset, jotka perustuvat lähinnä mielikuvituksen lentoon, ovat relevantteja. Väärinajattelijat ovat tyhmiä somaatikkoja.
Totuuden kuulee lapsen suusta, mutta viisaus tulee usein sellaiselta, joka ei halua päteä. Hengen asioissa konkreettista tietoa ei ole. Asiat pitää kokea ja sisäistää omakohtaisesti. Erilaiset gurut ja papit tekevät yleensä vain ansiotöitä, eli hankkivat leipää pöytään. He ovat yhteyshenkilöitä, eivät niinkään opettajia. Satanismi on erikseen. Siinä voi oppia kaikenlaista, mutta laamannille tuota tietoa ei anneta.
Gnostilaisissa teksteissä on paljon vertauskuvia, jotka on usein laitettu Jeesuksen suuhun. Monissa uskonnoissa gurut ja mestarit puhuvat vertauskuvin. Sitten on väliporras, joka selittää heidän puheitaan. Luulisi, että jos on jotain sanottavaa, sen voisi sanoa mahdollisimman ymmärrettävästi. Vertauskuvat ovat leikittelyä, ylimielistä kukkoilua. Miksi arvuutella, jos asian voi ilmaista yksinkertaisemmin? Opettavainen tarina voi olla vertauskuvallinen, mutta sen tarjoama varsinainen oppi jää hyvin laihaksi. Tarina on aina joko liian helppo tai vaikea. Ihminen oppii siten, että hänet laitetaan toisen kenkiin. Opettajan viisas lausahdus ei voi sitä korvata.
Satanismi on ongelma
Gnostilaisuudessa on yhteneväisyyksiä buddhalaisuuteen. Molemmat katsovat, että (yleensä satanismin tuottama) piina pitää voittaa konkreettisella tavalla, ei uskomalla ja rukoilemalla. Buddhalaisetkin meditoivat ja yrittävät vapautua samsarasta, kärsimyksen kiertokulusta. Buddhalaisuudessa tekeminen ja ajatukset johtavat kärsimykseen, ja siksi niitä pitää välttää. Henkisen piinan kohteena oleva ihminen voi säilyttää mielenrauhan, jos hän onnistuu väistämään mielipahan varsinaisen laukeamisen, jonka aiheuttaa fyysinen tai psyykkinen ärsyke.
Tämä ajatus saa erityisesti painoa maailmassa, jota hallitsee satanismi. Se imee ihmisestä ilon, elinvoiman ja ymmärryksen. Viisaus tapetaan harhaanjohtamalla ja älykkyys myrkyttämällä. Ihmiset myrkytetään, jotta vain satanismin keinoin - näkymättömän todellisuuden kautta - voisi pärjätä. Satanismi ei ole pienen piirin kultti, vaan valtauskonto. Suurin osa ihmisistä kuuluu siihen, eivät vain merkkihenkilöt. Myös kristillinen kirkko on täynnä saatananpalvontaa. Mitä korkeampiarvoinen kirkonmies, sitä enemmän hänen on oltava mukana ns. kerho-toiminnassa.
Satanistisessa todellisuudessa ihmisenä oleminen ei lähde nollasta, vaan miinuksen puolelta. Pelkästään neutraaliin tilaan päästäkseen, ihmisen pitää vahingoittaa lajitovereitaan. Muutenhan, jos kaikki olisivat kiltisti, ketään ei ahdistaisi. Väitän, että suurin hyöty ihmisten piinasta verotetaan ei-ihmisten toimesta. Sieltä satanismikin on tullut, ei se ole ihmisen keksintö. Vauhtiin päästyään satanismi pyörisi pelkästään ihmistenkin toimesta, mutta ihmiset eivät ole sitä voineet aloittaa.
Menestyminen elämässä ei tarkoita valtaa tai vaurautta, vaan sitä, että pääsee täältä pois. Tämä taas riippuu ihmisestä itsestään riippumattomista tekijöistä. Omin avuin täältä ei poistuta. Ihminen on täysin ufojen oikkujen armoilla, vailla päätäntävaltaa kohtaloonsa. Ufot tai archonit vaikuttavat maailmaan osakesalkunhoitajan tavoin: kylmästi ja laskelmoiden. Ne ovat satanisteja, tai ainakin toimivat satanistin tavoin. Ihmisen maailma on paha. Mitä muuta ovat silloin ne, jotka tätä maailmaa ohjaavat?
On moraalisesti hyväksyttävää, että ihminen pitää puoliaan ja kostaa niille, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet. Toisaalta anteeksianto on mielenkiintoinen konsepti, jota on hyvä pohtia. Mutta suurinta vihollistaan ihminen ei voi voittaa, koska hän ei tiedä, kuka tai mikä se on.
Ihminen on jalostettu lypsylehmäksi ja huvituksen lähteeksi. Ihmiset usutetaan riistämään toisiaan, ja sitten hyvittämään tekojaan uusissa inkarnaatioissa. Tästä kierteestä on lähes mahdotonta päästä ulos. Tiedot joita ihmisille annetaan ovat vääriä. Sitten syytetään huonoista päätöksistä, jotka on tehty väärien tietojen pohjalta. Voidaankin siis sanoa, että ihmisille pitää antaa tiedot ja ymmärrys kaikista ihmisiä koskevista asioista. Tai sitten lopettaa koko ihmissuku.
Mieli vaikuttaa aineeseen
Ovatko ajatukset materiaa ja onko niillä paino, jonka voi punnita? Vaikka ihminen ei voi juurikaan aivotoimintaa mitata, se ei tarkoita sitä, etteikö joku muu voisi niin tehdä. Satanistien hypnoosiin ja muuhun mielen manipulaatioon perustuvat aivotemput ovat mielenkiintoisia, mutta laamannina en tiedä niistä juuri mitään. Tarvisin ensimmäisenä kunnon sähköiskun, jotta aivojen kahta puoliskoa yhdistävä aivokurkiainen vahvistuisi sen verran, että jokainen kaduntallaaja ei saisi minua hypnotisoitua. Sen lupaan, että jos saan näistä asioista tietoa, kerron sen kaikille muillekin laamanneille. Lupaan myös "hoidella" kohtalotovereitani sillä sähköiskun antavalla koneella, jolla satanistin aivokurkiainen vahvistetaan jo nuorella iällä.
Ihmisen keho ja mieli eivät ole sama asia. Ne liittyvät toisiinsa, mutta kehoa ei voi olla ilman mieltä, sillä mieli asuu aivoissa, jotka ohjaavat kehoa. Mieli voi kuitenkin olla ilman kehoa, ja se voidaan siirtää toiseen kehoon. Ruumis tai keho on pelkkä kulkuneuvo ja työkalu. Kuoleman jälkeisessä ylösnousemuksessa olennaista ei ole ruumis vaan mieli, joka on melkein sama asia kuin sielu. Mitä muuta sielu on, ja onko se materiaa? Onko ihmisessä jokin "jumalallinen kipinä"?
Tiedetään, että ihmisen voi kloonata. Onko kloonilla sama ihmisarvo kuin alkuperäisellä? Onhan sillä varmaan samat ajatuksetkin, joten lopulta nekin ovat vain kosmista pölyä. Ehkä kaikki materia on jumalten muovausvahaa. Näin ollen me ihmisetkin olemme lopulta vain valmisteita, biomekaanisia robotteja. Ja jos me olemme melko arvottomia, voidaan samaa sanoa kaikista olevaisista. Ei niillä ole sen enempää arvoa. Miksi niiden materiaaliset ajatukset olisivat jotenkin arvokkaampia kuin ihmisten?
Niin gnostilaisuutta kuin mustaa magiaakin on aikojen saatossa yritetty pukea tieteelliseksi järjestelmäksi. Esimerkiksi CIA on ollut kiinnostunut gnostilaisista ja esoteerisista teksteistä osana mielenhallintaan ja psykologisiin kokeisiin liittyviä projektejaan, kuten MK-Ultra, jossa tutkittiin tietoisuuden manipulointia, suggestiota ja jopa "psyykkistä sodankäyntiä". Joissakin raporteissa viitataan symbolisiin ja arkkityyppisiin järjestelmiin, jotka muistuttavat gnostilaisia ja okkultistisia maailmankuvia - ei välttämättä uskonnollisina totuuksina, vaan työkaluina mielen rakenteiden hajottamiseen ja uudelleen rakentamiseen.
Magian (magick) systematisointia ovat yrittäneet ainakin Aleister Crowley ja Jack Parsons. Crowley piti magiaa tahdon harjoittamisen välineenä ja kehitti siitä eräänlaisen henkisen teknologian, joka perustui toistettaviin rituaaleihin, kokemukselliseen itsehavainnointiin ja muistiinpanoihin. Jack Parsons, joka oli rakettitieteen pioneeri ja Thelemalainen, vei tämän vielä pidemmälle. Hän tallensi messunsa ääninauhalle, kirjasi ylös henkiset ja fyysiset seuraukset ja etsi yhteyttä kvanttifysiikan ilmiöiden ja okkulttisten tapahtumien välillä. Molemmat kysyivät: Voiko mieli vaikuttaa aineeseen? He kyllä tiesivät, että totta kai voi. Tarkoituksena olikin selittää tätä ilmiötä tieteellisesti.
Ehkä ihmiseltä ei ole evätty pääsyä korkeampaan tietoon. Hän ei vain kykene ymmärtämään sitä. Ehkä ihmisen kuuluisi elää ihmisen elämää: työn, nautintojen, erehdysten ja maasta elämisen kautta. Tässä valossa satanismi tai musta magia eivät ole "luonnollista ihmisyyttä", vaan keinoja ohittaa tuo inhimillinen prosessi - jonkun toisen ihmisen kustannuksella. Ihminen ei hallitse magiaa; magia hallitsee ihmistä. Kun ihminen yrittää ottaa magiaa haltuunsa, hän tarvitsee välikäsiä: Demonit tarjoavat apua, mutta eivät ilmaiseksi. Joku maksaa. Ensin se on joku uhri, ja lopulta maksaa tuplana itse.
Laamannina minun on pakko pohtia sitä, olenko itse normaali vai epänormaali? Omasta mielestäni koko laamannius on ufojen keksintö. Sillä taataan yhteiskuntarauha. Saatana ei käsittääkseni ole laamanniuden kannalla, vaan haluaa kaikki pyramidiinsa mukaan. Ufoille laamannius on hyvä tapa rankaista edellisessä elämässään väärin toiminutta ihmistä. Toisaalta laamannius mahdollistaa myös yksilölle pääsyn pois täältä. Satanistina syntien hyvittäminen on hyvin hankalaa, koska niitä tulee todennäköisesti koko ajan lisää.
Miksi tieto on ongelma?
Monissa uskonnollisissa teksteissä tieto on ongelma. Langenneet enkelit ja vastaavat sivistävät ihmisiä. Tästä suivaantunut jumala rankaisee molempia. Gnostilaisten Jaldabaoth esti ihmisiä tietämästä. Todellisen jumaluuden edustaja Sofia toi salatun tiedon Jaldabaothin ja archonien ohi, ja lisäsi ihmiseen jumalaisen kipinän.
Miksi muinaisissa uskoissa ja ehkä nykyisissäkin on niin tärkeää, että tieto korruptoi ihmisen? Onko ihmisen osa olla tietämätön? Eikö olisi kuitenkin parempi, että ihmisille annettaisiin kaikki maailman tieto, ja sitten katsottaisiin, mitä he sillä tekevät? Näin toimien heiltä voitaisiin odottaa viisaita päätöksiä. Vaan jos heitä järjestelmällisesti johdetaan harhaan, onko silloin ihme, että he toistuvasti erehtyvät? Miten voi olla Jumalan sanaa sellainen, jossa rankaistaan uteliaisuudesta elämää kohtaan? Onhan niin, että vain uutta oppimalla voi päästä elämässään eteenpäin.
Ehkä ylevät jumaluudet ajattelevat, että ihminen on lähtökohtaisesti yksinkertainen olio, eläimen kaltainen. Eikä sellaisen ole syytä itseään liikaa sivistää, koska hän ei kykene hallitsemaan uusia taitojaan, vaan käyttää niitä väärin. Mutta jos asia on näin, niin tuskin ihmistä silloin voi syyttääkään omasta eläimellisyydestään.
Kaiketi onkin niin, että ihmisten maailmaa hallitsevat ufot eivät halua ihmisen kehittyvän, koska tyhmänä ihminen tuottaa heille suurempaa hupia ja hyötyä. Tyhmä ihminen tekee enemmän virheitä, joista häntä voi syyttää ja rankaista. Tyhmä ihminen äityy ylimieliseksi, mikä hauskuuttaa häntä seuraavia ufoja, jotka haluavat komediaa. Draamaa ne saavat jostain muualta. Ihminen on niin tyhmä, ettei sitä voi ottaa tosissaan tai siihen samastua. Ihmisen osa on olla lypsylehmä ja pelle.
Loppujen lopuksi ihmisen määrittelevät hänen tekonsa, eivät hänen ylevät ajatuksensa jumaluudesta ja tuonpuoleisesta. Jokaisella on oma roolinsa tässä irvokkaassa näytelmässä. On helppo arvostella toisten roolityötä. Sitä ennen on kuitenkin syytä harjoitella omat vuorosanansa ja valmistautua myös improvisoimaan.
Lähteet:
Beyond the Veil – podcast: Gnosticism and the fall of Sophia
Aeon Byte Galactic Radio – podcast: Dr April DeConick on Gnostic Politics and the Archons
All Things Esoteric – podcast, jaksot #20; Egyptian Goddesses: Hathor, Sekhmet and Bastet. Sekä #23: What is ”Satanic”?
https://realitypathing.com/how-to-understand-the-demiurge-in-gnostic-traditions/
https://soulsalight.com/feline-extraterrestrials/
Tämän tutkielman työstämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
6/25
ISRAEL-AIHEINEN KIRJOITUS
Historiallinen tausta
Juutalaisten diaspora Juudean maasta ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa alkoi jo vuonna 586 ekr. kun Babylonian kuningas Nebukadnessar II karkoitti merkittävän osan väestöstä ympäri Babyloniaa.
Rooman valtakunnan aikana roomalaiset kukistivat juutalaisten kapinan ja ajoivat heidät jälleen maanpakoon. Osa myytiin orjiksi Rooman valtakunnan eri osiin. Tämä aloitti juutalaisten systemaattisen leviämisen Eurooppaan. Keisari Hadrianus nimesi Juudean Syyria-Palestiinaksi, rakennutti pakanallisen kaupungin Jerusalemin raunioille, ja kielsi juutalaisilta pääsyn kaupunkiin.
Juutalaiset kulkivat enimmäkseen nykyisten Saksan ja Espanjan alueille. Myöhemmin Sefardi-juutalaiset karkotettiin Espanjasta ja he päätyivät Liettuan ja Puolan alueille. Eteläisen Venäjän ja Kaukasuksen alueilla Khazariassa kymmenet tuhannet kasaarit oletettavasti joukkokääntyivät juutalaisiksi. Kasaarien eliitti kääntyi juutalaisuuteen. Khazarian kuningas Bulanilla oli 25 vaimoa. Jokainen näistä oli häntä vastaan kääntyneen kuninkaan tytär, vapaaehtoisesti tai väkisin naitu. Lisäksi Bulanilla oli 60 jalkavaimoa. Jos lähellekään sama pätee muuhun eliittiin, puhutaan tuhansista ihmisistä.
Kuinka iso osa juutalaisista on perimältään kotoisin muinaisen Juudean alueelta? Osa on, suurin osa ei. Juutalaiset geenit ovat sekoittuneet pohjois-eurooppalaiseen geeniperimään, mausteena ainakin kasaarien geenit. Askhenazi-juutalaiset ovat siis semiittejä vain osittain. Kuten sanottu, geenit sekoittuvat vuosisatojen aikana keskenään. Israelissahan on paljon tietynlaisia punahiuksisia ihmisiä. Saman näköisiä on paljon Georgiassa, entisen Kasaarian alueella, Kaspian meren ja Kaukasuksen alueella. Sitten on erikseen Sefardi-juutalaisia nykyisten Espanjan ja Portugalin alueelta ja Mizrahi-juutalaisia Lähi-Idästä.
Kuinka paljon sillä on merkitystä ovatko Israelin muodostavat nyky-juutalaiset geeniperimältään alkuperäisiä juudealaisia? Juutalaisuushan on uskonto ja kulttuuri, ei sen jäsenyys perustu geeneihin. Onko juutalaisuus kansa? Israelissa asuu kenties kansa. Ovathan suomalaisetkin kansa, vaikka kaikki eivät ole valkoihoisia.
Vainot
Miksi juutalaisia on vainottu niin paljon aikojen saatossa? Johtuuko se siitä, että he tapaavat päätyä rahanlainaajiksi? Valtaosa juutalaisista on kuitenkin aina toiminut muilla kuin pankki- tai luotonantoaloilla.
Juutalaiset olivat joka paikassa ”vieras” vähemmistö, jolla oli omat erityiset uskonnolliset ja muut käytäntönsä ja tapansa. He eivät sulautuneet muuhun väestöön. Kristityille ja muslimeille koronperintä oli kiellettyä, juutalaisille ei. Joissain paikoissa se oli juutalaisille yksi harvoista sallituista ammateista. Tämä loi vihamielisyyttä, jos velkoja ei pystytty maksamaan. Toisaalta juutalaisia on vainottu myös niissä maissa, missä he eivät harjoittaneet rahanlainaamista. Köyhiä juutalaisia vainottiin yhtä lailla kuin rikkaitakin. Kun jotain ryhmää syrjitään, se vetäytyy entistä enemmän kuoreensa, mikä lisää eristäytymistä ja toiseutta suhteessa muihin.
Nykyaikaan
Oma alaviitteensä nykyajan uskovaisissa kristityissä ovat Israel-mieliset. Jotkut heistä kantavat kaulassaan Daavidin tähteä. Se on okkultismia tihkuva symboli satanistisen Rothschildin suvun projektille. Keinotekoinen symboli sionistiselle juutalaisuudelle. Sionismi on eri asia kuin uskonnollinen juutalaisuus. Ehkä raamatun ajan juutalaiset olivat Jumalan valittu kansa, mutta nykyajan sionistit eivät sitä ole. Nyky-juutalaisista suurin osa ei omaa alkuperää Palestiinan tai yleensä Lähi-Idän alueella. Heidän muinaiset esi-isänsä omasivat. Kuten aiemmin todettiin, monet heistä ovat Askhenazi-juutalaisia, joiden alkuperä on Euroopassa ja muinaisen Kasaarian alueella Etelä-Venäjän ja Kaukasuksen alueella.
Nyky-Israelissa ultraortodoksi-juutalaisista (haridit) ei pidetä. He eivät ole sekularisoituneet länsimaisen työssäkäyvän kuluttajan ideaaliin. Eikä heidän tarvitse käydä armeijaa, mikä on Israelissa kaikille normi. Israel kuitenkin perustaa olemassaolonsa juutalaisuuteen, joten heitä ei voida syrjiäkään. Haridit eivät käytä ehkäisyä. Tästäkin syystä heidän perheissään on usein kuusi tai seitsemän lasta. Voi hyvällä syyllä väittää, että haridien tarkoitus on minimoida se mahdollisuus, että arabit nousevat Israelissa enemmistöksi.
Toinen ääriajattelustaan tunnettu osa Israelin kansaa ovat siirtokuntalaiset. He valtaavat Palestiinan maita varustautuneina rynnäkkökiväärein. Ovatko he varsinaisesti uskonnollisia vai ainoastaan ns. jingoisteja? Israelin armeija tukee heidän pyrkimyksiään täysin avoimesti, mutta julkisella tasolla asia on Israelin kannalta nolo. Siirtokuntalaiset sanovat, että heillä on historiallinen oikeus kaikkiin Palestiinan maihin. Myös Gazan alueeseen. Palestiinalaiset pitäisi heidän mielestään ajaa ”Juudean maalta” kokonaan pois.
Holokaustin kieltäminen
Sionistinen juutalaisvaltio eli Israel lähti alkuun Balfourin julistuksesta 1917. Siinä Iso-Britannian hallitus lupasi tukea juutalaisten pyrkimyksiä omaan maahan kiitokseksi siitä, että juutalaiset (eli Rothschildit rahoineen) olivat auttaneet Brittejä heidän valloittaessaan Palestiinan aluetta Ottomaaneilta. 1930-luvulla alkoivat juutalaisvainot Natsi-Saksassa. Holokaustissa ”kuolleita” juutalaisia alkoi lapata Palestiinaan. Paikalliset ajettiin pois tieltä.
Miksi holokaustilla ei saa spekuloida? Eihän mielipiteitä pitäisi voida kriminalisoida. Miksi holokaustia ei saa kyseenalaistaa? Ja miksi ei oteta huomioon sitä, että Natsi-Saksassa haluttiin tuhota myös homot, vammaiset, toisinajattelijat, mustalaiset ja muut sopimattomat? Juutalaiset kaappasivat koko asian koskemaan pelkästään omaa kansaansa. Kuoliko natsien vainoissa ja keskitysleireillä 6 miljoonaa juutalaista, vai kenties 200 tuhatta? Asialla spekulointi on monissa maissa vankilatuomioon johtava asia.
Holokausti on juutalaisille tunteellinen asia. Sellainen siitä tehdään kaikille muillekin. Yleensä historian kauhut halutaan unohtaa ja katsoa eteenpäin. Juutalainen eetos nojaa kuitenkin ajatukseen: ei koskaan enää. Kätkeekö tämä sentimentalismi alleen massiivisen valheen, jonka tarkoitus on ollut oikeuttaa Israelin valtio? Nousevatko kyyneleet silmään siksi, että juutalainen holokausti-eetos perustuu valheeseen?
Anti-semitismin ovat juutalaiset vääntäneet sellaiseksi, että se ei olisi totuudenmukaista. Kun itse sanon jutain juutalais-vastaista, suomalaiset katsovat minua nauraen, eivätkä pysty ottamaan minua tosissaan. Heidätkin on aivopesty. Voin olla tyytyväinen siitä, että itseäni ei ole onnistuttu aivopesemään. En ole anti-semitisti. Ei missään nimessä. Haluan vain puhua totta ja nostaa esiin teemoja, jotka muuten saattaisivat jäädä käsittelemättä.
Palastellen kohti järkeviä rajalinjoja
Israelia pystytettäessä otettiin avuksi YK. Toisen maailmansodan juutalaisvainojen jälkeen juutalaisilla oli marttyyri-aseman kautta tullut momentum. Vuoden 1947 YK:n jakosuunnitelmassa tarkoitus oli jakaa Brittiläinen Palestiina kahteen osaan: juutalaiseen valtioon ja arabivaltioon. Rajoja piirrettiin sen mukaan, mitä juutalaiset tahot olivat onnistuneet hankkimaan maa-alueita hallintaansa. Mutta siihen ei tyydytty, vaan jo lähtökohta oli, että Israel ottaisi lopulta hallintaansa koko Palestiinan. Suunnitelma oli tarkoituksellisen hajanainen, eikä todellakaan arabien mieleen. Varastihan se heidän maitaan.
Israelin julistauduttua itsenäiseksi, aluetta ympäröivät arabimaat hyökkäsivät saman tien. Sodan seurauksena Israel sai haltuunsa paljon enemmän alueita mitä YK:n suunnitelma oli sille antanut. Vihreäksi viivaksi kutsutut rajalinjat mutkittelivat epämääräisesti seuraten sotilaallisia etulinjoja rauhan hetkellä 1949. Nämä rajat pitivät vuoteen 1967, jolloin arabimaiden hyökkäys Israeliin aiheutti Kuuden päivän sodan. Tämän seurauksena Israel sai haltuunsa Golanin, Gazan ja Länsirannan. Gazasta vetäydyttiin myöhemmin, mutta Israel on vallannut lisää alaa siirtokunnilla ja lisäksi turvaesteillä, eli muureilla jotka eivät noudata sovittuja rajoja, vaan mutkittelevat palestiinalaisten alueiden sisällä erottaen kyliä ja viljelysmaita toisistaan.
Israelin idea on siis alusta lähtien ollut palastella Palestiina pieniksi palasiksi ja syödä nekin lopulta suihinsa. Maan alkuperäiset tai myöhemmät rajat eivät ole ikinä olleet relevantteja valtionrajoja. Ei sellainen epämääräinen syherö, joka jakaa valtiot toistensa sisällä oleviksi tilkkutäkeiksi voi toimia. Palestiina ei ikinä ollut varsinainen valtio. Se on ollut epämääräinen, huonosti hallittu osa muita valtiota: Osmanien valtakuntaa ja Britannian mandaattialueita. Tätä nykyä Palestiinalla on valtion kaltaisia piirteitä ja instituutiota, mutta se ei ole suvereeni valtio. Onko Palestiina instrumentti muille arabi-maille jatkaa uskonnollisen kunniansa puolustamista oman maan rajojen ulkopuolella? Miksi jokainen arabien hyökkäys Israelia kohtaan on johtanut Israelin haltuunsa saaman maa-alueen lisääntymiseen?
Israelin ja arabien suhdetta voi verrata ääri-oikeistolaisten ja ääri-vasemmistolaisten suhteeseen. Vasemmistossa ideologia pitää ottaa kokonaisenaan: Transutus, homosaatio, massamaahanmuutto, tulonsiirrot, feminismi. Kokonaisuus ei ole johdonmukainen. Sopiiko massamaahanmuutto muslimi-maista feminismin kanssa yhteen? Voivatko ne kävellä käsi kädessä kohti uutta huomista? Uskottavien vastausten puute luo kognitiivisen dissonanssin.
Vasemmisto on kuitenkin yhtenäisempi kuin oikeisto, jonka porukoissa on arveluttavia aineksia. On rasismia, törkeää kielenkäyttöä, militarismia, köyhien kyykyttämistä. On uskovaisia, mikä on usein pelottavaa tai vähintään hätkähdyttävää. Osa on ehdoton abortin suhteen, mutta he eivät vastusta maahanmuuttoa. Osa vastustaa kaikkea maahanmuuttoa, osa vastustaa värillisiä, osa vastustaa vain sosiaalipummeja.
Yleisesti oikeisto on kuitenkin uskottavampi, sillä se jakautuu useaan eri porukkaan. Vasemmistossa ollaan samaa mieltä joka asiasta. Se heittää puolueen päälle epäuskottavan varjon, mutta myös yhtenäistää heitä. Osa joukosta ymmärtää valheellisuuden, mutta joutuvat hyväksymään sen sellaisenaan. Niin voi käydä missä tahansa ryhmässä. Suomessa Perussuomalaiset ovat kenkineet väärintekijöitä joukoistaan, puhdistaen kohtaamiaan mainehaittoja. Vasemmisto ei toimi näin, koska he katsovat olevansa niin oikeamielisiä, ettei heidän tarvitse kyseenalaistaa näkemyksiään.
Israel on yhtenäisempi kuin arabit. Arabeillakin on rahaa, mutta he riitelevät keskenään. Israelissa on vasemmistoa, oikeistoa, maalliset, eliitti, ortodoksit, äärioikeistolaiset, mutta tärkeissä asioissa vedetään yhtä köyttä. Monet eivät ole tosin ylpeitä siitä, mutta koska he ovat vähemmistönä arabien keskellä, pitää heidän kyetä yhtenäisyyteen. Kun taas arabit eivät kykene yhdistämään voimiaan. Arabimailla ei ole yhtenäistä strategiaa. On öljymaiden salaista rahoitusta terroristijärjestöille. On veljeilyä Israelin kanssa Jordanian tapaan. On TSI-pommeja väsäileviä desperadoja. On maallisia ja ehkä länsimaistuneita arabeja. On koulutettuja ihmisiä ja paimentolaisia. On Hamasin örkki-eliitti, tavalliset palestiinalaiset, Israelin arabit. On avoimen vihamielisiä valtioita kuten Iran. Naapurit Syyria ja Libanon, joiden kanssa konflikti elää koko ajan.
Valheellinen USA
Mitä Palestiina alunperin Briteille kuului? Se oli siirtomaavallan aikaa, jolloin ajateltiin toiselle tavoin. Toki kolonisaatiota on vielä tänäänkin. Israel ainakin kolonisoi Palestiinan. Kenties Kiinalla ja USA:lla on kassakaappisopimus, jolla Venäjä balkanisoidaan ja jaetaan etupiireihin? Ehkä Israel ja USA haluavat balkanisoida koko Lähi-Idän alueen. Hajoittaa ja hallita arabimaat tilkkutäkiksi, missä erilaiset terroristijärjestöt sotivat toisiaan vastaan USA:n heille myymillä aseilla. Yinon plan on siitä todiste. Faktaa on myös se, että USA haluaa sodan Venäjän kanssa. EU:lla ei ole väliä, koska EU:lla ei ole armeijaa. Mutta rahaa on ja se pitää saada USA:han.
Paitsi Venäjää, USA on kovaa vauhtia kurjistamassa myös EU:n aluetta. He voivat ensin ilmoittaa räjäyttävänsä ja sitten räjäyttää Nordstream 2 – kaasuputken ilman että kukaan uskaltaa edes spekuloida asialla. ( https://www.youtube.com/watch?v=oSPfXLPUJHM ) Se on osa USA:n kohtalon sallimusta (manifest destiny).
USA räjäytti Nord Stream 2 – kaasuputken, joka toi kaasua Venäjältä Saksaan. Mitä saksalaiset tekivät asian suhteen? Eivät mitään. He eivät voi tehdä mitään, koska heidän pitää vieläkin maksaa hintaa toisen maailmansodan aikaisista rikkomuksistaan. Eihän se kuulosta uskottavalta, mutta miten muuten selität Saksan valtion lammasmaisen suhtautumisen USA:n ulkopolitiikkaan. Eli käytännössä siihen, että he varta vasten tuhosivat kaasuputken, päästäkseen myymään omaa kaasuaan Eurooppaan.
Jumala on antanut USA:lle luvan tehdä mitä he haluavat. Myös Israel toimii Jumalan mandaatilla, jotain sellaista lukee Talmudissa, vai oliko se Raamatussa? Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että mieluummin maailmanpoliisina USA kuin Kiina. Ja mieluummin sitä asuisi Israelissa kuin Irakissa. Sitä vain odottaisi länsimaisia arvoja viljeleviltä tahoilta moraalista ylemmyyttä suhteessa ankeisiin kehitysmaihin.
Suurvallat kuten USA luovat itse oman todellisuutensa. Nykymaailmassa se toteutetaan massamedian kautta. Vain halutut väitteet uutisoidaan relevantteina. Toisinajattelijat leimataan mielenvikaisiksi. Kiina ja Venäjä turvautuvat lisäksi ronskiin sensuuriin. USA ja EU haluaisivat myös sensuroida, mutta länsimainen oikeustaju etenkään Internetin aikakaudella ei salli sitä.
Venäjän maa-imago trans-atlanttisessa mediaympäristössä on ollut kommunismin toimimattomuuden ja lopulta luhistumisen takia huono jo vuosikymmenien ajan. Nyt kun Nato valmistelee sotaa Venäjää vastaan, on sille varattu aivan erityisen huono osa. Venäjä on kyvytön toimija tässä informaatiosodassa, sillä se ei hallitse kansainvälistä mediaa, eikä tunne diplomatian saloja. Israeliin Venäjä liittyy siten, että sieltä on muuttanut Israeliin yli miljoona juutalaista viimeisen 35 vuoden aikana.
Rajojen siirtelyä pidetään nykyään vanhanaikaisena tapana tehdä ulkopolitiikkaa. On parempi pyrkiä vaikuttamaan pehmeästi ja rakentaa liittolaissuhteita naapurimaihin. Venäläiset eivät ole kuulleet tällaisesta. Heidän tulehtunut suhteensa Ukrainaan oli hedelmällistä maaperää USA:n tulla ja alkaa vaikuttamaan. Kiovassa oli jo vuosia ennen Venäjän ”erikoisoperaation” alkamista USA:n mittavaa poliittista vaikuttamista. Mutta samoin kuin Venäjä siirtelee rajoja, myös Israel turvaa tulevaisuuttaan rahoittamalla siirtokuntia, joiden avulla maa laajenee Palestiinan sisään. Golanin kukkulat otettiin Syyrialta kenties juomaveden saatavuuden turvaamiseksi. On vain ajan kysymys, milloin turvallisuusnäkökohdat vaativat Libanonin rajan siirtämistä hieman pohjoisemmaksi.
Chabad-Lubavitch
Kaikkihan ovat nähneet kun USA:n presidentti laittaa kipan päähän osoituksena uskollisuudesta juutalaista yhteisöä kohtaan. Nämä Barack Obaman ja Donald Trumpin selkien takana heiluvat hahmot ovat yhtä kuin Chabad-Lubavitch. Ainutlaatuinen liike, joka yhdistää syvän mystiikan ja älyllisyyden maailmanlaajuiseen, käytännönläheiseen lähetystyöhön. Heidän vaikutuksensa juutalaisuuteen on ollut valtava. Toisin sanoen, he ovat kovan luokan satanisteja. Mutta useimmat heistä näyttävät sekopäisiltä.
Eikö ole pelottavaa, kuinka iso vaikutusvalta heillä on? Onko mikään ihme, että heitä hämmästellään?
Haluatko itse huomisen maailman olevan vapaamielinen vai ahdasmielinen? Se on suurin kysymys, joka pitää kysyä. Ne jotka ajavat ahdasmielisyyttä, joutavat romukoppaan. Juutalaisuus äärimmäisyydessään on kolkko monumentti. Se on yhdistelmä toisiinsa sopimattomia ajatuksia. Silti se on parempi kuin muhamettilaisuus, joka nojaa käsittämättömän takapajuisiin ajatuksiin. Otetaan esimerkiksi naiset. Heitä on väestöstä puolet. Miten voi ajatella, että he ovat jotenkin vähempiarvoisia kuin miehet? Eihän siinä ole mitään järkeä. Toisaalta naisten ura-orientoituvuus vähentää syntyvyyttä. Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole naisten alistaminen, vaan neuvottelu miten asia hoidetaan.
Hasidit tai Haredit
Heidän määränsä lisääntyy suhteessa sekulaareihin. Ennen seuraavaa vuosisataa heitä on varmasti yli puolet Israelin väestöstä. Tämä luo kysymysmerkkejä. Jos hasidi-miehistä suurin osa ei tee muuta kuin lukee uskonnollisia tekstejä päivät pitkät, kenen työpanos elättää heitä? Jossain buddhalaisuudessa munkin asema on hankala saavuttaa, ja vaatii jokapäiväistä omistautumista asialle. Siksi heitä on vain hyvin pieni osa esim. vietnamilaisista tai tiibetiläisistäkään. Kaiketi hasidien tehtävä Israelissa on kasvattaa väestöä suhteessa arabeihin. Lopultahan heidät voidaan sekularisoida lainsäädäntöä muuttamalla. Sekään ei silti vastaa kysymykseen, miten yhtenäistää arabit osaksi juutalaisvaltiota?
Jotkut hasideista näyttävät sekopäiltä. Mitä huumetta he ottavat? Heidän silmänsä heittävät. Pää heiluu edes taas. Mistä on kysymys? Hasidien korkea syntyvyys taas johtuu ehkäisyn kiellosta. Ei ole kaukaa haettua väittää, että hasadien hyysääminen johtuu tarpeesta varmistaa juutalainen enemmistö demografisella tasolla. On ennustettu, että vuonna 2065 hasideja on lähes 30% Israelin väestöstä. Heidän poliittinen vaikutusvaltansa kasvaa vuosi vuodelta, eikä vain Israelissa, vaan myös USA:ssa. New Yorkissa asuu tuhansia hasideja. Heidän lukumääränsä vain kasvaa.
Eliitti-sionistit
Sanotaan, että Illuminati-tason sionistit ovat pahimpia ihmisiä. Mutta jopa he pelkäävät jesuiittoja, katolisen kirkon sanansaattajia. Kuitenkin näillä illuminati-sionisteilla on enemmän vaikutusvaltaa. Heidän ongelmansa on ylimielisyys. Henry Kissinger halusi jakaa Libanonin kahdeksi valtioksi. Mitä hän lopulta teki saavuttaakseen tavoitteensa? Työntikö hän kirjekuorta vain tehdäkseen vaikutuksen kovapintaisena poliitiikkona? Ehkä etsien sympatiaa Israelin suunnasta, samalla jossain määrin pettäen omaa kansaansa. Olihan hän amerikkalainen, vaikkakin syntyjään Saksasta. Illuminateissa on paljon jenkkejä, sitten Euroopan puolelta brittejä ja ranskalaisia. Myös saksalaisia. Lopullinen Illuminati ei voi koostua vain valkoihoisista. Se on selvää. Kiinalaiset tietävät sen ja muutkin tietävät sen. Myös reptilianit, joista ei tosin saa puhua. Rakentavatko reptilianit suhteita kiinalaisiin? Niin heidän voisi ainakin kuvitella tekevän.
Islam vs. Judaism
Jos käyt Israelissa, näet pääkaupunki Tel Avivin kaduilla köyhälistöä edustavia afrikkalaisia. Myöhemmin selviää, että heistä ei erityisemmin pidetä. Jerusalemissa muslimiparturilla menee puoli minuuttia siihen, että hän alkaa ystävineen haukkua juutalaisia. Heillä on virnettä ja outo pilke silmäkulmissaan. Rauha ei ole tavoite. Ehkä arabit ovat katsoneet omasta kristallipallostaan, että vielä tulee aika, jolloin Israel kärsii. Ehkä arabia esittävä örkki tukeutuu tuollaiseen ennustukseen ja elää sen turvin. Juutalainen kadunmies ei virnuile puhuessaan muslimeista, mutta hänenkin silmänsä kiiluvat oudolla tavalla. Hän on puheissaan päättäväinen. Arabeilla ei ole sijaa Israelissa. Heiltä voi viedä maat, koska he eivät tarvi niitä.
Rintamalinjat ovat syvät ja viha käsin kosketeltavaa, mutta myös hieman koomista. Juutalaiset ja arabit ovat tekemisissä keskenään, ja tilanteeseen osataan suhtautua huumorilla. Taistelu alueen herruudesta on kaikkien mielestä jo käyty. Palestiinalaiset ovat hävinneet, mutta he eivät anna periksi, vaan jatkavat elämäänsä kuten ennenkin. Ja asiahan ei ole niin, että kaikki arabit asuisivat aidatuilla alueilla, vaan Israelissa asuu myös yleisesti yli kaksi miljoonaa arabia. Palestiina on erikseen, eli Gazan alueelle eristetyt ja sitten Länsirannan palestiinalaiset. Mitä Palestiina nyt sitten lopulta tarkoittaakaan? Pian sitä ei ole enää ollenkaan, mutta viha kytee ihmisten mielissä ja Hamas jatkaa terroriaan.
Arabit sikiävät nopeammin kuin juutalaiset. Muslimikulttuurissa perheessä lasten lukumäärä pitäisi olla vähintään neljä. Muuten jossain on jotain vikaa. Länsimaisissa kulttuureissa, joihin myös Israel lasketaan, lasten lukumäärä on yleensä noin 1,5. Näin ollen ne ovat pikkuhiljaa kuolevia kulttuureja, ellei niitä elvytetä maahanmuutolla, jonka perimmäinen tarkoitusperä on toisaalta sekoittaa kansat, jotta niitä olisi helpompi hallita. Sionistit eivät halua ei-juutalaista maahanmuuttoa. Israelin juutalaisväestö koostuu lähes kokonaan Euroopasta ja Venäjältä muuttaneista ihmisistä. Venäläistä vodkaa voikin Tel Avivissa ostaa lähes jokaisesta kulmakioskista, siinä missä falafeliakin. Vanhoja neukkuja Israelissa on yli miljoona. Israelin TFR eli hedelmällisyysluku on kuitenkin korkea. Sitä nostavat ultra-ortodoksien ja maallisten sionistien (erityisesti siirtokuntalaiset) perheiden isot lapsiluvut, mutta myös maan kahden miljoonan hengen arabiväestö. TFR:n osalta Israel onkin ainutlaatuinen teollistunut maa.
Monet sionisteista ovat hartaita juutalaisia, jotka pohjaavat palestiinalaisten ja arabien sortamisen vanhojen uskonnollisten tekstien antamaan oikeutukseen. Eliitin tasolla juutalaisuudesta otetaan lähinnä sen maalliset elementit: Jengimentaliteetti ja perinne pankkitoimintaan: rahan painamiseen, vaihdantaan ja lainaamiseen. Siitä Rothschildin suku tunnetaan. Myös kullan välittäminen on osa heidän toimintaansa. Raha on itsessään saatanallinen elementti, eikä aidon uskovaisen kuulu sitä hamuta itselleen enempää kuin mitä voidaan pitää kohtuullisena. Eliitti-sionistit eivät olekaan millään tavoin uskonnollisia ihmisiä. Uskonto on vain tekosyy, jonka varjolla Palestiina vallattiin. Israelin tukeminen kristillisten arvojen pohjalta on siis erehdys. Eikä voida muutenkaan sanoa, että tuhansia vuosia vanhat rajat voisivat määritellä nykyajan valtiorajoja. Muutenhan esim. intiaanit voisivat USA:ssa vallata kaiken maan itselleen. Tarkasteltaessa entisiä ja nykyisiä rajoja, tulee pitää mielessä se, että lopulta me kaikki olemme syntyneet tänne ilmaiseksi. Eivätkä maastot ja järvet ole oikeastaan meidän omaisuuttamme, vaan voimme vain hallinnoida niitä. Toki örkkeys tekee tähänkin muutoksen. Kaukaa viisas örkki testamenttaa omaisuutensa siten, että pääsee nauttimaan siitä myös tulevissa ihmis-elämissään.
USAIPAC
Israel on siis Rothschildin suvun Englannin pään johtajan, edesmenneen lordi Jacob Rothschildin projekti. Trans-Atlanttinen satanistinen salaliitto, eli nk. Illuminati, on myös osittain Rothschildien hallussa. Sen johtajista monet ovat sionistisia juutalaisia. Sitä kautta USA ja sen sotateollinen kompleksi on saatu tukemaan Israelia. USA saa Israelin kautta Lähi-Idästä myös jalansijan ja tekosyyn hankkeilleen. Lähi-Idän hallinta takaa öljyn maailmanmarkkinahintojen kontrollin ja on siinä muutakin geopolittista viritelmää. Puhutaan myös, että Lähi-Idän alueella sijaitsee jonkinlainen ”stargate” eli tähtiportti, jonkinlainen esoteerinen toismaailmallinen entiteetti, jota USA haluaa hallita.
Faktat puhuvat puolestaan: USA:n pitää sotia jossain koko ajan. Lähi-Itä on siihen otollinen paikka, sillä sen kulttuuri eroaa länsimaista sen verran, että länsimaalaiset eivät niin välitä mitä siellä tapahtuu. Arabeille ei anneta samanlaista ihmisarvoa kuin kristityille ja juutalaisille. He edustavat toiseutta. Kuka haluaa asua Irakissa tai Syyriassa? Ihmisethän haluavat sieltä pois. Toiseus ei ole niinkään ihmiset vaan muslimien kulttuuri, joka näyttäytyy tunkkaisen äärivanhoillisena. Länsimaiset silmät kavahtavat naisen alistamista. Eivät he ole epäluonnollisia. Miksi heitä pitää kieltää ja piilottaa? Ääri-muslimius on pahempi kuin ääri-kristillisyys, eikä kumpaakaan oikeastaan haluta. Kristityt tyytyvät tuomitsemaan, muslimit käyvät päälle. Juutalaisuus on jossain siinä välissä. Jos ajatellaan NWO:ta ja planetaarista visiota maailmanhallituksesta, eivät siihen kuulu uskonnot vaan pakotettu ekumenia. Sanotaan, että kun anti-kristus tulee, vanhat uskonnolliset opetukset ja profetiat on unohdettu. Siinähän on muuten sweet spot, siis ennen sitä tulemista, jonkinlainen maalaisjärjen aika.
Näille pohjille rakentuu USA:n ja Israelin liitto, jota Israel lobbaa hyvin aktiivisesti USA:n senaatissa. Pro-Israel järjestöistä voidaan mainita ainakin AIPAC (America Israel Public Affairs Committee) sekä ADL (Anti-Defamation League). Ensin mainittu on lobbaus-järjestö, joka vaikuttaa USA:n kongressissa tukien taloudellisesti Israel-myönteistä politiikkaa. AIPAC ei ainoastaan jaa rahaa eri puolueiden ehdokkaille, vaan sen valta linkittyy myös medianäkyvyyteen. Israel-vastainen poliitikko ei saa ainakaan positiivista julkisuutta erilaisissa juutalaisten tahojen hallitsemissa medioissa. ADL taas toimii joka puolella yhteiskuntaa vaientaen Israel-kritiikkiä ja leimaten sen anti-semitismiksi. Se tunnetaan häikäilemättömistä tavoistaan ajaa asiaansa. ADL tekee yhteistyötä Israelin tiedustelupalvelu Mossadin kanssa. Palestiina-aktivisteja vaiennetaan yksilötasolla ja kuka tahansa Israeliin kriittisesti suhtautuva voi joutua ADL:n vakoilun kohteeksi.
Mossad on CIA:n jälkeen maailman toiseksi suurin tiedustelupalvelu. Se ei tyydy vaikuttamaan Lähi-Idän alueella, vaan vanhan mottonsa mukaisesti ”tekee sotaa petoksen kautta” ympäri maailmaa. Jos sodankäynti oli vielä sata vuotta sitten rajojen siirtelyä, on se nykyään vastustajan heikentämistä sisältä päin. Sotaa käydään koko ajan joka puolella maailmaa, niin valtioiden välillä kuin niiden sisälläkin. Eivät Israel ja Mossad ole ainoa taho, joka toimii kaikin mahdollisin tavoin omaa asiaa ajaakseen.
Toki örkit sekoittavat Lähi-Idän palettia entisestään. Mossad-örkit voivat elää sukupolvien ajan arabi-perheissä, jolloin sionistien tiedustelu on niin syvällä arabien selustassa kuin vain mahdollista. Kiduttaminen, lahjonta ja myrkyttäminen ovat merkittävä osa Mossadin repertuaaria. He vaikuttavat muuallakin kuin Lähi-Idässä tuhoten antisemitisteja ja asialla vain flirttailevia ihmisiä.
USA:n kansa ei hyödy Israelin asiasta mitään. Öljyähän voi ostaa muualtakin kuin Lähi-Idästä ja tätä nykyä USA tuottaa tarvitsemansa öljyn paljolti itse. Sionistit tietävät, että se mitä tehdään nyt, on sadan vuoden päästä pelkkä sivu historian kirjassa. Se, että USA valloitettiin Intiaaneilta, ei kiinnosta nykyään ketään. Vaikka tämä historia tiedostetaan, ei sitä osata hävetä tai surra. Ihmiset elävät tätä päivää, eivätkä hyvitä tai ota vastuuta menneiden sukupolvien teoista. Näin tulee olemaan Israelinkin laita. Irvokkaana juonteena se, että Israel pohjaa olemassaolonsa ns. holokaustiin, joka on tätä nykyä menneiden sukupolvien tapahtumia ja lisäksi suurimmaksi osaksi pelkkää valhetta. Ehkä käykin niin, että tulevaisuudessa joku panee Israelin tilille heidän Palestiinalaisiin kohdistamastaan terrorista. Heidät pakotetaan kollektiiviseen häpeään ja mittaviin rahallisiin korvauksiin. Ja näin historia toistaa itseään. Joka tapauksessa historia todistaa selväksi sen, että se mitä tehdään pitää tehdä nyt. Todellisuus on nyt, eikä huomenna tai eilen. Huomisen edellytykset luodaan tänään. Eikä siten, että kritisoidaan menneitä sukupolvia heidän valinnoistaan. Israelin tapauksessahan lopulta merkittävää on se, kuinka iso osa Israelin ja Palestiinan ihmisistä on kaapattu? Ovatko Hamasin johtajat örkkejä, jotka ovat tehneet kassakaappi-sopimuksen Israelin johdon kanssa. Ja onhan Mossadinkin pakko koostua örkeistä. Ja miten Jacob Rothschild siihen reagoi tulevassa ihmis-reinkarnaatiossaan? Hänhän oli toki osaksi reptiliani. Liitteenä video missä vastikään edesmennyt Jacob selvittää Israelin taustoja.https://www.youtube.com/watch?v=05p2ogSapi8
Pääteesini juutalais-kysymykseen on, että tietty taho on ottanut heidät omakseen. Juutalaisten johtajat ovat reptilianien kanssa liitossa olevia sionisti-illuminateja, osaksi liskoja. Tämä tekee juutalaisista vahvan mutta toisaalta epäilyttävän ryhmän. Israel muodostettiin mielestäni väärään paikkaan. Se olisi pitänyt tehdä USA:n Floridaan tai Georgiaan, kauas Euroopan, puhumattakaan Lähi-Idän historiallisista kiistoista.
Arabic Israel
Isona kysymyksenä Israelin tulevaisuudessa on maan iso arabi-väestö. Halutaanko heidän assimiloituvan vai halutaanko heistä eroon? Ja jos halutaan, miten projekti toteutetaan? Siinä on lisää ongelmia vuosikymmeniksi eteenpäin. Vaikka suurin osa Israelin arabeista asuu erillään juutalaisalueista, ovat he väkisinkin sekularisoituneet. Israelissa arabit puhuvat myös hepreaa, mutta juutalaiset eivät puhu arabia. Yhteinen kieli vähentää väkivaltaista vihanpitoa. Eivätkä juutalaisetkaan erityisen uskonnollisia ole.
Kuinka tärkeää usko on juutalaisille? Lähes kaikissa Euroopan maissa kristillisyys on hyvin pintapuolista, mutta muslimi-siirtolaisten joukossa on väkivaltaisia ääri-uskonnollisia tahoja. Jos uskontoa ei tuputeta pienestä pitäen, tulee ihmisestä aikuisena lähtökohtaisesti ateisti. Voiko ateismi olla ratkaisu juutalaisvaltion ongelmiin?
Israelissa on monipuoluejärjestelmä. Sitä hoidetaan niin, että arabipuolueet eivät pääse hallitukseen, sillä sionistiset puolueet niin oikealta kuin vasemmaltakin ajavat aina ensisijaisesti juutalaisten asiaa. Ne eivät suostu muodostamaan hallitusta arabi-puolueen kanssa. Arabeja on Israelin väestöstä noin 20%, mutta äänestysaktiivisuus on matala. Arabipuolue voi ajaa asiaansa ainoastaan tekemällä lehmänkauppoja sionistien kanssa, jolloin omalle porukalle saatu hyöty on jonkun toisen arabin haitta.
Jotkut arabit käyvät Israelin armeijan, mutta yleisesti heitä ei sinne haluta, koska se loisi sotilaille epämiellyttäviä eturistiriitoja. Arabi-palestiinalaiset ovat de jure tasavertaisia kansalaisia, joilla on äänioikeus ja poliittisia oikeuksia, mutta he kohtaavat paljon syrjintää asunto-, työ-, ja koulutuspolitiikassa. Israelissa muslimi tai arabi, ehkä kristittykin, on toisen luokan kansalainen.
Onko niin, että Israelin tarkoitus on aina ollut lietsoa sotaa ja vihamielisyyttä? Onhan tiedossa, että ihmisten maailmaa toisista ulottuvuuksista kontrolloivat tahot nauttivat koiratappeluista. Ne eivät näytä päässeen kaiken yhteyden tasolle, vaan luottavat kilpailuun kehityksen moottorina. Pääasia on kuitenkin hauska ja verinen show. Ihmisten tuska on spirituaalista polttoainetta näille ”ufoille”. Haluan kysyä, ovatko he riippuvaisia toisten tuskasta?
Konfliktin ratkaisu
En itse usko kahden valtion malliin, sillä jo pelkkä lähtökohta sille on ollut mahdoton vuoden 1947 rajojen puitteissa. Nykyrajat ovat toki selkeämmät, mutta Gazan kaistaleen eristäminen Länsirannasta tekee kahden valtion mallin käytännössä mahdottomaksi. Se onnistuisi vain jos palestiinalaiset poistuisivat Länsirannalta ja rakentaisivat valtionsa Egyptin ja Israelin väliin. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, jos arabit haluavat pysyä Jerusalemissa ja Länsirannalla. Onhan Jerusalem pyhä kaupunki myös muslimeille ja läheinen Bethlehem arabi-kaupunki. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi palestiinalaisten assimilaatio osaksi Israelin valtiota. Tai sieltä poistuminen.
Mikäli Jerusalem on kynnyskysymys konfliktin ratkaisussa, tulisi Israelin vetäytyä kaupungista. Pääkaupungin status takaisin Tel Aviviin. Jerusalemista voitaisiin tehdä oma yksikkönsä, vapaakaupunki. Siellä kolmen eri uskonnon edustajat voisivat kaikki elää vapaina. Tällöin kaupungin hallinto ja lainsäädäntö tulisi kuitenkin eristää Israelista. Luoda kaupungista oma autonominen yksikkönsä. Kenties konflikti jatkuisi silloin Jerusalemin sisällä, mutta ainakin säästyttäisiin pommituksilta. Kuka pommittaisi kaupunkia, missä kaikki elävät sikin sokin keskenään? Jerusalem pitäisi myös demilitarisoida. Siellä ei saisi kantaa veistä, eikä kenelläkään saa olla aseita kotonaan. Israel haluaisi demilitarisoida Palestiinan kokonaisuudessaan. Toisaalta se ei halua, että Palestiinaa on olemassa ollenkaan.
Kun natsit yrittävät ratkoa juutalaiskysymystä, he päätyivät ns. lopulliseen ratkaisuun. Ehkä Saksassa asuvien juutalaisten olisi tullut lähteä maasta jo vuonna 1933, kun heitä siihen kehotettiin, eikä odottaa vuoden 1935 uusia lakeja, jotka johtivat lopulta ns. holokaustiin. Sama pätee nykypäivän Israelissa. Palestiinalaisten pitäisi ymmärtää, että he ovat tällä haavaa hävinneet sodan. He eivät tule saamaan juutalaisia ajettua pois, vaan heidän tulisi rakentaa oma valtionsa Gazan alueen ympärille.
Israelin kansalaisuuden omaavien arabien tulisi muuttaa mahdolliseen Palestiinan valtioon Gazan alueen tuntumaan. Näin säästyttäisiin paljolta verenvuodatukselta. En ole Israelin puolella, mutta kuitenkin säälin maata ja sen kansalaisia. Sillä kun USA jonain päivänä romahtaa, on Israel omillaan. Vaikka heillä on ydinase, se ei välttämättä riitä, jos esimerkiksi Iranillakin on. Kahden vastakkain olevan ydinasevaltion konflikti luo ns. MAD-tilanteen (Mutually Assured Destruction), jossa molemmat haluavat viimeiseen asti välttää ydinsotaa. Eikä Iran ole ainoa Israelia kohtaan vihamielinen valtio.
Lisää pohdintaa
Israel ja juutalaiset eivät halua näyttää heikoilta, joten he eivät alennu selittelemään tekosiaan. Tämä tuottaa huonoa PR:ää. Jatkuvat pommitukset ja ruokajakelun estäminen ovat Israelille mainehaitta. Ei siinä auta, että syyttää kriittisiä ääniä anti-semitisteiksi. Onhan sekin termi on kärsinyt samanlaisen inflaation kuin rasismi. Israel ei halua olla marttyyri. Se ei olisikaan viisasta, sillä marttyyriys on raskas viitta. Se edellyttää, että ei lyö takaisin. Tämä johtaa katkeroitumiseen, mikä ei auta motivoitumista tuleviin koitoksiin.
USA:n sotateollinen kompleksi liittyy vahvasti Israelin sotimiseen. Kun tehtaat ja koko teollisuus on olemassa, pitää aseita valmistaa ja myydä. Ei niiden voi antaa vanhentua varastoissaan. Israel ostaa USA:sta aseet USA:n omilla rahoilla, joita kierrätetään ympäriinsä. Lopulta Israelin aseet maksaa amerikkalainen veronmaksaja.
Muslimeilla on oma jumalallinen oikeutuksensa sotimiseen, erityisesti juutalaisia vastaan. Kyse on kuitenkin enemmän uskonnollisesta kunniasta. Käytännöllisyyttä ei ole. Iran puolustaa Palestiinaa, vaikka se ei ole rajanaapuri. Ehkä sodassa onkin enemmän kyse siitä, kummalla on kiihkeämpi uskonnollinen yhteys. Kumpi ajaa asiaansa kiihkeämmin, sokeammin ja sitä kautta saavuttaa jumalallisen palkinnon, täyttymyksen, tai onnistuu ainakin täyttämään oman mittansa uskontonsa puitteissa.
Iso ongelma on tietenkin Jihadismi. Kuinka suosittua se on muslimien parissa?
Israel tekee sotaa petoksen kautta tuhoamalla vääräuskoiset, soluttautumalla, tappamalla siviileja, pommittamalla siviilikohteita, tunkeutumalla syvälle Gazan alueelle. Samalla tavoin sotaa petoksen kautta tekevät arabi-tahot, sen minkä pystyvät. Silti nämä kaikki vetoavat kunniaansa ja oikeuteensa puolustaa itseään ja kansaansa. Tuo kunniallisuus on kuitenkin suhteessa vain omaan porukkaan. Muilla ei ole väliä. He ovat vääräuskoisia. Eikä välitetä myöskään vastapuolen tai omista siviileistä. Soturin kunniassa uskollisuutta osoitetaan ainoastaan vastustajan tuhoamiselle keinolla millä hyvänsä. Toisaalta kun olosuhteet ovat niin tulehtuneet, ovat olleet jo ennen vuotta 1950, mitä muuta voi odottaa kuin tällaista totaalista sodankäyntiä. Mutta arabien motivaatio on hieman eri kuin juutalaisilla. Arabeja vastaan on vaikea sotia, koska he eivät edes tavoittele rauhaa. Konflikti pitää heidät elossa. Toki välillä pitää vetää henkeä ja esiintyä rauhanpiippu suussa, mutta Lähi-Idän arabimaat eivät luultavasti tule ikinä jättämään Israelia rauhaan.
Arabimaat eivät ole niin köyhiä kuin voisi luulla. Onhan öljyrahaa. Saudi-Arabia rahoittaa ehkä salaisesti kaikenlaista arabi-terrorismia. Arabit eivät ole tyhmiä tai köyhiä, mutta he ovat huonosti organisoituneita, eikä heillä ole kansainvälistä mediaa luomassa heistä hyvää kuvaa.
Kun uskonnon opettaminen kielletään kouluissa, jihadismi vaikeutuu, sillä uskonnolliset dogmat pitää iskostaa mieleen jo lapsena. Ei aikuinen enää sisäistä raamattua tai koraania osaksi persoonaansa, vaan ne ovat vain pintaa. Oppi jää siihen päälle, eikä toimi sisäisenä pelotteena tai motivaation lähteenä.
Nyt kun örkit ovat vallanneet maailman, asia on erilainen. Kun jo lapset ovat örkkejä, ei heille voi varsinaisesti mitään opettaa. He vain esittävät läpi elämänsä. Kuinka iso osa juutalaisista ja arabeista on örkkejä? Ja näin ajatellen, mitä väliä sillä on jos örkit tappavat toisiaan, koska se ihminen jota örkki kantaa, on vain tyytyväinen päästessään haudan lepoon? Jos aitoja ihmisiä on sanotaan alle 10%, niin parempi kuin tappavat toisensa.
Ihmisen maailman suurin ongelma: Mitä örkit ovat, miksi ne ovat täällä ja miten niistä voi päästä eroon? Ja jos niistä päästään eroon, miten pärjätään ilman niitä? Onhan tiedossa, että ihmisten maailman erilaiset innovaatiot ja tekninen kehitys on örkkien ansiota. Ilman örkkien tuomaa edistystä, saattaisimme elää keskiajalla. Mekaaniset keksinnöt ja erilaiset hammasrattaat olisivat korkeinta teknologiaa. Lääketiede olisi lapsenkengissä. Olisiko höyrykonettakaan ikinä keksitty? Tietokoneita ei ainakaan. Toisaalta myrkytys olisi minimaalista. Koko planeetta olisi täysin erilainen ihmisen silmin.
Onko örkkeys satanismia? Onko se kaikessa järjettömyydessään vain simulaatiota? Miksi örkkeys sallitaan? Se ei vaikuta loogiselta, että kaikki ihmiset annetaan kaapata. Onko örkkeys sama kuin laamanniudessa, että jos tuhannes ihminen on laamanni, voidaan tiettyjä ihmisiä lähettää tänne laamanneina. Samoin voidaan tehdä jostain erityinen hyödyke ja muiden puolesta kärsijä, jos häntä ei voida kaapata. Jalostaa ihmistä täällä 100 vuotta, jotta hänet voi siirtää parempiin hommiin. Siis toisella tavalla. Sadassa vuodessa ehtii tosin katkeroitua, Ehkä parempi oppimisen kannalta olisi olla täällä ihmisenä lyhyt jakso, ja sen jälkeen analysoida kokemaansa. Ehkä minäkin olen sellainen, jota tulee joku aina esittämään vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Siihen kuuluu vähintään yksi kahden viikon ryyppyputki ja viikon krapula. Päivittäistä vitutusta, eikä siinä paljon muuta olekaan.
Satanismi tekee ihmisestä saastaa, mutta kaapatuksi tuleminen puhdistaa ihmistä. Ei hän silti pääse tästä kiertokulusta pois. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Ehkä lopulta vastaus on se, että ihmiselle ei yksinkertaisesti anneta mitään arvoa. Ihminen on niin tyhmä ja ruma. Ihminen on pelkkää karjaa.
Samuel O-Neillin mukaan juutalaisten aggressiivisuus ja sotaisuus johtuu siitä, että he päättivät 2. maailmansodan jälkeen, että meitä ei tulla enää ikinä tallomaan.
Ovatko palestiinalaiset niitä natseja, jotka orjuuttivat ja leirittivät juutalaisia ja joutuvat nyt puhdistamaan karmaansa? Ja onko niin, että juutalaisilla olisi nyt hieno mahdollisuus nousta karmisesti korkeammalle tasolla jättämällä palestiinalaiset ”rauhaan”? Mutta pystyvätkö palestiinalaiset silloin puhdistamaan karmaanasa? Kuinka voi olla, että karman puhdistaminen tarkoittaa kärsimistä, koska sehän tarkoittaa että joku laittaa sinut kärsimään ja samalla likaa omaa karmaansa? Ehkä karminen järjestelmä on Archonien idea saada ihmiset pysymään täällä. Se perustuu valheelliseen asemaan, jossa tietty määrä kärsimystä tulee aina olla, jotta archonit saavat fiksinsä. Sitä voi olla enemmänkin mutta jonkun verran sitä on aina oltava. Ja sitä revitään niistä, jotka ovat aikaisemmin toisia ihmisiä vastaan rikkoneet. Archonien järjestelmä on siis kuin ikiliikkuja. Se tuottaa kärsimystä sitä samalla puhdistaen, mutta valmista ei tule ikinä, koska toista ei voi olla ilman toista.
Juutalainen valta Hollywoodissa, missä mikä tahansa natseja sympatisoiva halutaan tuhota. Elokuvissa ei sallita minkäänlaista positiivisuutta natseissa. Lisäksi jopa natsisympatioita tms. viljeleviä rooleja esittävät näyttelijät joutuvat piinan alle. Myös esim. Lemmy. American Psychossa anti-semitismisiä vitsejä viljelleen hahmon näyttelijää Josh Lucasia kuulemma piinattiin, koska ”mitäs menee näyttelemään sellaista”. Elokuva oli varmasti muuten New Yorkin businessmiesten suosiossa, mutta tämä kohta pilasi Samuelin elämyksen.
Kovimman tason juutalaiset satanisti-sionistit eivät sulata minkäänlaista kritiikkiä tai vitsejä juutalaisista. Ja he suosivat muita juutalaisia, jotka saavat parempia palkkioita, rooleja ja etuisuuksia. Toisaalta äärimmäinen business-hakuisuus on ehkä pilannut koko Hollywoodin ja musiikkibisneksen myös. Toisaalta tällaiset ”juutalaiskovikset” eivät siedä minkäänlaista pehmoiluakaan. Se on melkein yhtä paha kuin anti-semitismi. Tai jotain. Tietynlainen johdonmukaisuuden puute leimaa hyvin monia kovan luokan satanisti-pedofiileja. Suurin osa heistä toki myös homoja.
11/25